Mokkamatin vaahto jää lähes olemattomaksi, mutta silti kestäväksi ja jättääpä vielä sievää pitsiäkin lasin reunalle. Lähes 200 EBC-yksikön tummuisena olut on yksinkertaisesti mustaa, joskin kirkasta. Läpi ei kuitenkaan pääse yhtään valoa. Ensin Mokkamatista ei tahtonut löytyä muuta tuoksua ja makua, kuin paahteista mallasta, mutta aloitinkin nauttimisen jääkaappikylmänä. Hetken lämmettyään oluesta alkoi löytymään sitä kahvia, sekä jotakin makeata, ehkä suklaata. Maussa selvemmin kumpaakin. Itse asiassa paahteisuus ja makeus tuntui yllättävän hankalilta yksilöitäviltä, enkä sittenkään ole aivan varma kumpi tässä maistui päällimmäisenä. Pitkä jälkimaku puolestaan oli lähinnä paahteisen kahvinen. Alkoholia ei huomannut missään vaiheessa edes huoneenlämpöisenä, mikä on 7,0% oluelle kohtalaisen hyvä saavutus.
Kokonaisuutena Mokkamatti oli kyllä tasapainoinen ja kahvistouttina toimiva, vaikkakaan ei omaan makuuni aivan osuvin olut. Hintaluokassaan en etenkään ostaisi toista pulloa, mutta makumaailmasta pitävälle Mokkamatti oletettavasti maistuu hyvinkin.
Teerenpeli Mokkamatti:
Tuoksu 6
Ulkonäkö 4
Maku 6
Suutuntuma 4
Yleisvaikutelma 14
Yhteensä 34
PS. Pahoittelen kuvien kehnonpuoleista laatua. Ainoa 5Mp kännykkäkameraani parempi vaihtoehto on suht vanha Nikonin pokkari, jolla blogin otokset on otettu. Huomasinpa nyt vielä sen että Blogger taitaa heikentää kuvien laatua entisestään(?), ainakin tässä Mokkamatin portretissa värit eroavat kovalevylläni olevasta kuvasta selvästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti