Saimaan Marsalkka Double IPA

• Panimo: Saimaan Juomatehdas, Mikkeli, Suomi
• Tyyli: Double IPA
• Numeroita: Alc 8,0%; 87 EBU, 29 EBC
• Hankittu: Alko Ähtäri; 4,42€

Tämän vuoden käsityöläisolutkattauksesta on Alkoissa vielä joitakin pulloja jäljellä. Vaikka en Saimaan Juomatehtaan edustusta (hintansa takia) aikonut ostaa, niin nyt se kuitenkin tuli hankittua mielenkiintoisemman ostoksen puutteessa. Litrahinta kyllä huitelee siellä kipurajalla, neljä euroa on melkoisen paljon aivan mistä vain kolmasosalitran olutpullosta.

Oranssi, samea olut ei liiemmin muodosta vaahtoa. Tuoksu on heikonpuoleinen ja trooppisen hedelmäisyyden, lähinnä mangoisuuden ja sitruksen hallitsema. Makukaan ei erityisemmin säväytä, kirpeän hedelmäinen ja hieman tunkkainen sekä aavistuksen alkoholinen maku on harmillisen yksitoikkoinen. Sitruunaa ja kevyesti makeata mallasta seuraa varsin kestävä happaman greippinen ja alkoholinen jälkimaku. Hiilihappoja on sopivasti ja keskitäyteläinen, katkeroinen suutuntuma on mukavan rapsakka.

Kovin tylsä (Double) IPA tämä saimaalainen kyllä on. Epätasapainoinen kokonaisuus on lähinnä sitruksista katkeroa turhan vahvoissa prosenteissa. Marsalkka Double IPA ei tosiaankaan ole yli neljän euron arvoinen, eikä IPA-tarjonnassa muutenkaan kilpailukykyinen olut.

Saimaan Marsalkka Double IPA

Tuoksu 6

Ulkonäkö 3

Maku 6

Suutuntuma 4

Yleisvaikutelma 11

Yhteensä 30

Teerenpeli Mokkamatti

Toinen käsityöläisolut maisteltavana. Teerenpelin tuotteisiin en ole aiemmin tutustunut, ja hetken aikaa syytä pohdittuani arvioin vaikuttavaksi tekijäksi pulloetikettien desingin. Jostakin syystä se ei vain uppoa, vaikka vain sisällöllä pitäisikin olla väliä... Täytyy yrittää jatkossa olla ennakkoluulottomampi, ja ainakin tutustua edes muutamaan kyseisen panimon tuotteeseen. No, tutustutaan nyt ensin tähän kyseiseen tuotteeseen:

Mokkamatin vaahto jää lähes olemattomaksi, mutta silti kestäväksi ja jättääpä vielä sievää pitsiäkin lasin reunalle. Lähes 200 EBC-yksikön tummuisena olut on yksinkertaisesti mustaa, joskin kirkasta. Läpi ei kuitenkaan pääse yhtään valoa. Ensin Mokkamatista ei tahtonut löytyä muuta tuoksua ja makua, kuin paahteista mallasta, mutta aloitinkin nauttimisen jääkaappikylmänä. Hetken lämmettyään oluesta alkoi löytymään sitä kahvia, sekä jotakin makeata, ehkä suklaata. Maussa selvemmin kumpaakin. Itse asiassa paahteisuus ja makeus tuntui yllättävän hankalilta yksilöitäviltä, enkä sittenkään ole aivan varma kumpi tässä maistui päällimmäisenä. Pitkä jälkimaku puolestaan oli lähinnä paahteisen kahvinen. Alkoholia ei huomannut missään vaiheessa edes huoneenlämpöisenä, mikä on 7,0% oluelle kohtalaisen hyvä saavutus.

Kokonaisuutena Mokkamatti oli kyllä tasapainoinen ja kahvistouttina toimiva, vaikkakaan ei omaan makuuni aivan osuvin olut. Hintaluokassaan en etenkään ostaisi toista pulloa, mutta makumaailmasta pitävälle Mokkamatti oletettavasti maistuu hyvinkin.

Teerenpeli Mokkamatti:

Tuoksu 6

Ulkonäkö 4

Maku 6

Suutuntuma 4

Yleisvaikutelma 14

Yhteensä 34

PS. Pahoittelen kuvien kehnonpuoleista laatua. Ainoa 5Mp kännykkäkameraani parempi vaihtoehto on suht vanha Nikonin pokkari, jolla blogin otokset on otettu. Huomasinpa nyt vielä sen että Blogger taitaa heikentää kuvien laatua entisestään(?), ainakin tässä Mokkamatin portretissa värit eroavat kovalevylläni olevasta kuvasta selvästi. 

Innis & Gunn Toasted Oak IPA

Kuten useimmat oluen ystävät todennäköisesti jo tietävätkin, Alko on järjestänyt nipun käsityöläisoluita myymälöihinsä. Kaiken kaikkiaan 13 suomalaista ja kaksi briteistä hankittua pienpanimotuotetta, joista kävin tiistaina noukkimassa tämän yksilön talteen. Paikallinen Alkomme ei valitettavasti saanut Hiisi Pläkkiä ja Beer Hunter'sin Keripukkia hyllyilleen, joista olin tämän Toasten Oakin ohella eniten kiinnostunut :(

No, korkatessa iloisesti sihahtava ja rapsakat humala-aromit vapauttava Innis & Gunnin Toasted Oak IPA heittää harmin mielestä. Oluttyyli on minulle vielä varsin vieras, ainoa muistikuvani India Pale Alesta on mielettömän katkeropitoinen, nimetön olut kuukausien takaa. Humalapitoisista American Pale Aleista olen testannut useampaa olutta, mutta tämä IPA vaikuttaa vielä reilummin humaloidulta. Lienee hyvä asia, kun taidan olla alkanut pitämään kyseisen ainesosan osuudesta oluessa.

Tuopissa olut on kirkasta ja oranssiruskehtavaa vähällä, mutta kestävällä vaahdolla. Humalaisesta tuoksusta erottaa trooppista hedelmää (persikkaa, maybe). Mitä syvempään haistaa, sitä kovemmin tekee mieli maistaa. Ensimmäisiä aistimuksia mausta kuvaavat sanat raikas ja rapsakka. Tuoksun hedelmäinen aromi toistuu kielen päällä, mutta lisäksi löytyy sitrusta ja ehkäpä ruohoakin. Hiilihappoja sopivasti. Humalaista jälkimakua nauttii jonkin aikaa, kun pian sen hälvettyä täytyy ottaa jo seuraava kulaus. 

Pullollinen valui kurkusta varsin nopeaan, eikä toisenkin pullon ostamista tarvitse harkita kauemmin. Muutama ainakin pitäisi saada säilöön ennenkuin erä loppuu. Tämän jälkeen täytyy tarkastaa myös lähi-Alkon (ja maitokauppojenkin) muu IPA-tarjonta. Lienenkö vierastanut oluttyyliä vai onko se vain harvinaisempaa, mutta en ole sen yhden IPAn lisäksi näihin koskenut ennen tätä. Asiaan tullee tietoinen muutos. 

Oluita juodessa niitä on mukava paitsi analysoida, myös rankata. Tätä olen alkanut harrastaa Suomen Olutoppaan sivuilla (nimimerkillä tonimerkki) ja tästä Toasted Oakista tuli 11. pisteyttämäni olut. Varsinainen pisteytysrutiini on vasta muotoutumassa ja etenkin maun ja yleisvaikutelman pisteiden antaminen mietityttää useastikin, mutta olutoppaan ohjeiden avulla saa jonkinlaista muottia arviointiin. 

Toasted Oak IPAn pisteet:

Tuoksu 7

Ulkonäkö 3

Maku 8

Suutuntuma 3

Yleisvaikutelma 15

Yhteensä 36