Benediktiner Weissbier

• Panimo: Ettal, Saksa
• Tyyli: Hefeweizen
• Numeroita: Alc 5,4%; 11,4 EBU; 21,8 EBC
• Hankittu: Alko Ähtäri; 3,50€

Alkon uutuuksia löytää joskus tiensä myös täkäläiseen Alkoon, mistä ainakin tämän Benediktinerin tie jatkuu (uuteen \o/) vehnäolutlasiini. Vuodenaikaan nähden vehnäolut on hieman erikoinen valinta uutuustuotteeksi, mutta eihän kesäkuu toisaalta olekaan kuin kahden kuukauden päässä. Eli kyllähän lämpimiin päiviin totuttelun voi jo aloittaakin vaikkapa vehniksellä :)

Hieno, tiivis vaahto pysyy lasin reunojen sisäpuolella vaikka se kohoaakin itse lasin yläpuolelle. Olut itsessään on samean kultaista ja hieman vaatimattomasti banaanin ja hiivan tuoksuista. Suussakaan olut ei tee olemassaolostaan numeroa. Maku on hedelmäinen, ei niinkään banaaninen, sekä hiivainen, mutta onnettoman vaisu ja yksipuolinen. Taustalla on vielä häivähdys viljaa. Joko makuaistinin on tänään hieman turta, tai sitten benediktiiniläisestä ei vain irtoa enempää aistittavaa.

Janojuoma-kategoriaanhan tämä menee. Raikas, hiilihappoinen ja kevyehkö suutuntuma tukee vielä kategorisointiani, eikä Benediktiner lokerossaan ole huono olut. Parempi kuitenkin jättää sinne kuuman päivän virkistykseksi ja nauttia vielä pari kuukautta niitä tukevampia oluita.

Ettal Benediktiner Weissbier

Tuoksu 6

Ulkonäkö 4

Maku 5

Suutuntuma 3

Yleisvaikutelma 11

Yhteensä 29

Schneider Weisse Tap 2 Mein Kristall

• Panimo: G. Schneider & Sohn, Saksa
• Tyyli: Kristallweisen
• Numeroita: Alc 5,3%, 16 EBU, 7 EBC
• Hankittu: Saksasta

Sen verta upea Leijonien peli on nyt käynnissä, ettei sitä yksin voi katsoa. Täytyy ottaa olutta seuraksi! Juhlistetaan samalla Niskasen ja Jauhojärven kultamitalia. Toista erää viedään, tilanne 3-1, Mein Kristall sihahtaa, Aaltonen ottaa kakkosen huitomisesta. Rask hoitaa tonttinsa hienosti! Itse olueen keskittymiseen ei paljoa focusta taidakaan irrota.

Oljenkeltaista, kirkasta vehnäoluttahan tämä on. Vaahtoa lajinsa edustajaksi yllättävän vähän, johtuneeko sitten suodattamisesta vai vääränlaisesta lasista, tuoppihyllyssäni kun ei vehnäolutlasia ole. Banaanista aromia, vähän hiivaisuutta tuoksussa. Erätauko pelissä, Suomi säilyttää kahden maalin kaulansa. Aiemmat kokemukset suodatetuista vehniksistä ovat muuten jättäneet mielikuvan, ettei niistä irtoaisi suodattamattomiin verrokkeihinsa nähden paljoakaan aromeja. Nyt flunssaisenakin tällä yksilöllä on myös nenälle jotakin tarjottavanaa. 

Maku yhtälailla banaaninen sekä hieman keksinen. Aika kuivan tuntuinen, hiivamaisuuttakin löytyy. Raikas, kevyt suutuntuma, ehdottomasti oikein rooli olisi toimia kesäpäivän virkistäjänä. Ei toki huono valinta kuumotuksia ja hikikarpaloista nostattavan jääkiekkopelin seuralaisenakaan. Jälkimaussa vielä viljaisuuttakin. Vähän hiilihappoja. Taitaapa olla paras tuoppiani täyttänyt kristalliweisse tähän mennessä. Leijonille ylivoima, peliaikaa jäljellä yksitoista minuuttia, Suomi johtaa, hyvältä näyttää. Ja takaisin studioon!

Schneider Weisse Tap 2 
Mein Kristall

Tuoksu 6

Ulkonäkö 3

Maku 7

Suutuntuma 3

Yleisvaikutelma 13

Yhteensä 32

Beck's

Abiristeilyltä tuliaisia! Kansanterveytemme suunnattoman huolestuttava tila kun on ollut tämän tästä tapetilla, ajattelin vastuuntuntoisena kansalaisena kantaa korteni kekoon (lue: rahani Viroon) sen paheellisen tilastoarvon, alkoholin kokonaiskulutuksen nimeltään, laskemiseksi. Eikä tämä oikeastaan kovin vaikeata ollut, säästinpä sivussa vielä muutaman eurorahankin kun ostin reilun kuukauden perjantaioluet lähikauppani sijasta Viron vesiltä ja näin vähensin suomalaisten alkoholin kulutusta. Eli ei vain päivän, vaan ainakin kuukauden hyvä työ tehtynä! Tuontialkoholin vaikutus suomalaisten alkoholinkulutukseenhan on lähinnä merkityksetön.

Valtiovarainministerin roolissa Urpilaisen vastuualueeseen luonnollisestikin kuuluu kansalaisten varallisuudesta huolehtiminen. Halvemman alkoholin hakemiseen Virosta ohjaaminen on jopa niin onnistunut idea, ettei sitä välttämättä uskoisi poliitikon ajatustyön tulokseksi.

Tosiasiassa olen lähinnä harmissani, kun en varallisuuteni rajoissa pysty tukemaan suomalaisten pienpanimoiden toimintaa enempää. Kyllähän suuret panimoyhtiöt (tässä tapauksessa AB InBev ja Carlsbergin omistama Sinebrychoff) käärivät voitot oluistaan, myytiin ne sitten SuPerAlkon, Viron laivojen tax-freen taikka lähimmän S-marketin kautta. Mutta kun Viroon valuvat verotulot voisivat mahdollisesti pysyä Suomessakin.. No, se politikkojen mollaamisesta, kokeillaan ennemmin mitä Saksan neljänneksi tunnetuimmalla oluella on tarjottavanaan.

Ulkonäöllisesti Beck's on aivan perussettiä, kirkasta, kullankeltaista nestettä pikkuisella vaahtohatulla. Ansioksi luettakoon odotettua parempi vaahto, joka ei katoa kokonaan ja jättääpä hiukan pitsiäkin. Ei tämä kuitenkaan ole mitenkään erikoisen houkuttelevan näköistä, mutta massalageriksi profiloituvalle oluelle mukava lisä. Tuoksu sitten onkin yksioikoisen maltainen ja vaisu. Luullakseni havaitsin kerran-kaksi jotakin raikkampaa humalaisen tapaista, mutta jos sitä olikin tuoksun seassa, niin äkkiäpä kuitenkin katosi hajupiiristä. Ehkä kielen päällä oluella olisi enemmän annettavaa?

Makuun liittyvä ensimmäinen huomio on, ettei Beck's oikeastaan maistu millekään. Vasta nielaistaessa aistit havaitsevat jotakin olueen liittyvää, kevyttä mallasta! Sama maltainen jälkimaku katoaakin sitten samassa ajassa kuin mitä oluella menee valua nielusta alas. Suutuntuma on enemmän keskitäyteläinen kuin vetinen, mutta jää kuitenkin kevyeksi. Erottava tekijä suomalaisiin salkkulagereihin tässä nyt on se, ettei joukosa ole edes virhemakuja. Kevyt aistimus maltaasta nielaistessa and that's it. Ilmeisestikin tätä olutta tehdään tavoitteena mahdollisimman helppo juotavuus. 

Beck's on oivallista olutta juotavaksi jos 

1) et satu pitämään tyypillisestä vaalean lagerin mausta mutta haluat juoda sitä

2) tavoitteena on juoda paljon olutta vähän ajan sisään 

3) vaihtoehtona on Beck'sin lisäksi vain myös virhemakuja sisältäviä, huonompia oluita

Toimii toki ihan vain janonsammuttajanakin, mutta kyseiseen virkaan löytyy myös vähemmänkin mauttomia vaihtoehtoja. Viron hinnoilla kuitenkin kelvollinen ostos.

Beck's 5,0%

Tuoksu 4

Ulkonäkö 2

Maku 4 

Suutuntuma 2

Yleisvaikutelma 9

Yhteensä 21

Ayinger Celebrator

Tätä olutta kohtaan asetin hieman ennakko-odotuksia, onhan se reitattu Ratebeerissä aivan oluiden kärkikastiin, sekä tyylinsä parhaaksi. Doppelbockia pidän yhtenä maukkaimmista saksalaistyyleistä, siis niistä joita olen tähän mennessä päässyt maistamaan, ja etenkin talvi-iltojen lämmittäjänä vähintään yhtä soveltuvana kuin muitakin tummia ja vahvoja oluita. Ayingerin panimon kahteen muuhun olueen ei ole tarvinnut pettyä aiemmin, eikä tämäkään pettymystä tuottanut.

Sain kuvien laatuongelman hoidettua, nyt
pitäisi näyttää siltä miltä kuuluukin 

Celebrator on hyvin tummaa, punaruskean sävyistä ja kirkasta olutta vähällä, mutta pysyvällä vaaleanruskealla vaahdolla. Tuoksu vastaa odotuksiin reilun karamellimaltaisella aromilla, jonka ohella on myös ruisleipää ja hiven paahteisuutta. Myös maku on makean maltainen, samalla leipäisyydellä jota tuoksussa oli havaittavissa. Loppua kohden enemmän paahteisuutta ja kuivaa hedelmää. Mukavan pitkä jälkimaku on yhtä lailla paahteinen ja makea, hyvin miellyttävä. Täyteläisyyttä olisi saattanut odottaa pykälää enemmän, mutta sopivan maltillisen hiilihappoisuuden ja lopun tuntuman perusteella kallistuin pisteytyksessä ylempään arvosanaan.

Ehdottomasti tasapainoisin doppelbock, jota olen maistanut ilman sitä tyypillistä alkoholin tuntua. Paahteisuus ja makeus kulkevat hienosti rinnakkain, hedelmällä ja leivällä höystettyinä. Taitaapa siirtyä jatkossakin Alkon hyllyltä koriin, etenkin ruoan kanssa tätä pitää päästä kokeilemaan.

Ayinger Celebrator

Tuoksu 7

Ulkonäkö 4

Maku 8

Suutuntuma 4

Yleisvaikutelma 16

Yhteensä 39