Blanche de Namur

• Panimo: Bocq, Belgia
• Tyyli: Witbier
• Numeroita: Alc 4,5%; 12 EBU, 5 EBC
• Hankittu: S-Market Ähtäri; 3,16€

Valko-olutta, eli belgialaista venhäolutta aina niin metkannäköisessä, belgoluille tyypillisessä pullossa. Eiköhän kokeilla! 

Blanche de Namur vaahtoaa reilusti kaadettaessa, mutta vaahtokukka lässähtää vajaassa minuutissa olemattomaksi. Olut on sameaa ja oljenkeltaista, aivan valko-oluen väristä. Tuoksussa on reilusti belgihiivan tuottamia mausteisia aromeja, sekä sitruunaa ja vehnää. Maku on sitruksisen hapan ja mausteinen. Kevyensorttinen, mallaksinen runko tuntuu, mutta ei maistu, vähän kuin mauttoman lagerin sekaan olisi laitettu sitruunaa ja mausteita. Lisäksi jokin saippuainen sivumaku häiritsee, etenkin jälkimaussa. Keskitäyteläinen suutuntuma on erikoisen liukas.

Ilmeinen belgialainen vehnä tämä on, mutta hyvin erilainen kokemus ainakin Grimbergenin valko-olueen (siis siitä jääneisiin muistikuviin) verrattuna. Hieman epämääräinen vaalean belgioluen ja venhäoluen sekasikiö, joka ei kuitenkaan toimi kumpanakaan. Ennemmin pitäisin vehniksen vehniksenä ja belgin belginä.

Blanche de Namur

Tuoksu 7

Ulkonäkö 3

Maku 6

Suutuntuma 3

Yleisvaikutelma 11

Yhteensä 30

Bosteels Tripel Karmeliet

• Panimo: Bosteels, Belgia
• Tyyli: Tripel
• Numeroita: Alc 8,6%; 11 EBU; 8,4 EBC
• Hankittu: Alko Seinäjoki; 4,07€

Tällä kertaa Olutoppaassa viime joulukuussa kuukauden olueksi äänestettyä belgitripeliä lasissa. Belgioluista olen juonut tähän mennessä vain Stella Artoista sekä Leffen Blondea ja Brunea, joista etenkin Brune on minulle maistunut. Bosteelsin Tripel eroaa oletettavastikin näistä muutamasta belgistä, toivottavasti myös edukseen. Tämän pullon etiketissä on päiväys 1/10/13, mutta ymmärtääkseni tällainen vahva belgiolut ei ole hirveän kranttu parasta ennen päiväyksestään.

Pullosta karkasi lähes desi vaahtoa heti avatessa, mutta lasissa se laskettui äkkiä hyvin ohueksi kerrokseksi oluen päälle. Olut itse on sameaa ja oljenkeltaista. Tuoksussa hiivaisuutta ja banaania, aivan kuin vehnäoluessa! Tripel Karmelietissähän on käytetty kolmea eri viljalajiketta; ohraa, kauraa ja vehnää, joista vehnä tuottanee osaltaan näitä aromeja. Vehnäoluessahan myös/etenkin hiivan vaikutus on merkittävä, mutta tämän oluen hiivasta ei äkkiseltään löytynyt muuta tietoa, kuin että jotakin belgihiivaa se on. Tuoksussa on myös jonkinlaista mausteisuutta sekä vaniljaa.

Mausteisuutta on myös maussa, kuin oluessa olisi käytetty pippuria. Varsinaisen hallitsevaa makua ei tahdo erottaa, sillä joukossa on myös ainakin sitruunaa, banaania, alkoholia ja viljaisuutta. Sitruuna ja pippuri (sitruunapippuri?) erottuvat kyllä selkeimmin, mutta eivät varsinaisen hallitsevasti niin että muita makuja tarvitsisi tarkemmin etsiä. Suutuntuma on hieman poltteleva ja lämmittävä, johtuneeko sitten alkoholista vai mausteisuudesta, mikä säilyy vielä jälkimaussakin. Omaan makuuni Bosteelsin Tripel Karmeliet on jo turhan mausteinen, eritoten jälkimaultaan, viimeistään pullollisen jälkeen tarvitsee vettä. Ei ole mitään janojuomaa tämä.

Bosteels Tripel Karmeliet

Tuoksu 8

Ulkonäkö 3

Maku 8

Suutuntuma 3

Yleisvaikutelma 14

Yhteensä 36