Sinebrychoff & Brooklyn Two Tree Porter

• Panimo: Sinebrychoff, Kerava, Suomi
• Tyyli: Portteri
• Numeroita: Alc 7,2%; 270 EBU, 38 EBC
• Hankittu: Alko Ähtäri; 2,92€

Koffin Portteri on suomalaisittain merkittävä olut, mutta kaikessa legendaarisuudessaankin se on omaan makuuni ollut turhan paahteinen, suorastaan palanut. Ei huonoa tokikaan, mutta parempaakin voisi olla. Hinta-laatusuhteeltaan klassikko on kyllä Alkon valikoimassa omaa luokkaansa ja satunnainen pullo tarttuukin aina silloin tällöin mukaan. Monesti olen kuitenkin katsellut myös tätä Brooklynin panimon kanssa jalostettua versiota. Joitakin arvioita lukeneena muistelen Two Tree Porteria kuvaillun makeammaksi ja pehmeämmäksi, ja juuri sitä makeutta mieltäisin tasapainoittamaan alkuperäistä Portteria herkullisemmaksi. 

Kuusenkerkkiä

Kahden puun portterin erikoisuus piilee siinä käytetyssä newyorkilaisessa vaahterasiirappissa ja suomalaisissa kuusenkerkissä. Kaksi mannerta, kaksi panimoa, kaksi puuta jne. Nokkelasti nimetyn oluen tyyli onkin hieman tulkinnanvarainen, Sinebrychoff nimittäin ilmoittaa tyyliksi maustetun portterin, Alkon mielestä kyseessä on Imperial Porter ja Olutoppaassa puhutaan Balttityylisestä portterista. Ratebeerillä on vielä "spice/herb/vegetable" -luokitus. Itse taidan merkitä tyyliksi vain portterin, mitäpä sitä sen kummemmin saivartelemaan.

Ja kun nyt muistuu mieleen, niin onhan Two Tree Porteria kerran tarttunutkin kauppareissulla mukaan. Onnistuin vain tahattomasti avaamaan pullon lattiaa vasten, eikä juomaa sitten päätynyt lasiin... Laminaatin päällä portteri muistaakseni tuoksui varsin mukavalle, mutta maisto on saanut odottaa tänne maaliskuun lopulle saakka. Tällä kertaa olut päätyi lasiin asti.

Vaikka tämä ei mikään vertailu olekaan, niin ensimmäinen huomio Two Tree Porterista on sen runsaampi vaahto Koffin Portteriin verrrattuna. Tumman beige vaahtokukka vähenee kyllä sysimustan oluen päältä, mutta säilyy ohuena kerroksena ja jättää hyvin pitsiä. Se onkin sitten viiskauttaviis ulkonäöstä! Tuoksua löytyy reilusti jo kymmenasteisena, mistä olut sai vielä hetken lämmetä nauttimislämpötilaansa. Päällimmäisenä aistittavana on paahteista mallasta ja tummaa makeutta joiden lisäksi joukossa on kahvia ja lakritsaistakin aromia.

Jos tuoksu on houkutteleva, maku viekin jo lähes kielen mennessään. Ei liian paahteinen eikä makea, mutta sopivasti kumpaakin! Siirappista makeutta on juuri sopivasti paahteisuuden tasapainona ja makukirjossa on lisäksi katettuna niin kahvia ja salmiakkia, kuin lääkeyrttisyyttäkin. Sitä porttereissa miellyttävää limpun kuorta myös. Erittäin moniulotteinen ja täyteläinen olut! Katkeroidenkaan määrässä ei ole valittamista, mutta jälkimaussa makeus käy hieman liian hallitsevaksi. Kuusenkerkkää en muuten erota oluesta mitenkään, vaahterasiirapin läsnäolo sen sijaan on ilmeistä. (Pisteytyksessä olisin voinut antaa ysinkin, mutta se edellyttäisi sittenkin vielä "sitä jotain")

Kyllä tämä omassa rankingissani alkuperäisen Koffin Portterin päihittää. Tietenkin voisi olla syytä tutkia makuja rinnakkainvertailtuna, mutta kun näitä vertailuja on muiden olutbloggaajien toimesta tehty jo useampikin, niin jää nähtäväksi vaivaudunko. Ehkä teen koffilaisesta joskus tässä pelkän arvion (ehkä en), tulisi siihenkin sitten perehdyttyä huolella. Tämä arvio kuitenkin päättyy lopputoteamukseen: Two Tree Porter on toistaiseksi paras maistamani portteri!

Sinebrychoff & Brooklyn Brewery 
Two Tree Porter

Tuoksu 8

Ulkonäkö 5

Maku 8

Suutuntuma 4

Yleisvaikutelma 16

Yhteensä 41

Mallaskosken Kuohu Kristallivehnä

• Panimo: Mallaskosken Panimo, Seinäjoki, Suomi
• Tyyli: Kristallweizen
• Numeroita: Alc 4,7%; 35 EBU
• Hankittu: S-Market Ähtäri; 1,19€

Ässästä löytyi niin halpaa venhäolutta, että ensin epäilin hinnoitteluvirhettä. Kuitissa oli kuitenkin sama hinta, eikä sitä oltu seuraavanakaan päivänä muutettu. Ihan lämmittää opiskelijan mieltä tällainen mahdollisuus nauttia alle 2,50€ vehnäolutta. Olkoonkin että kyseessä on suodatettu vehnäolut, joista suodattamattomaan verrattuna tapaa puuttua paljonkin makua, se kelpaa mainiosti vallitsevien lämpimien päivien juomaksi. Tiedä sitten mikä piilee hinnan yli puolittamisen takana, toivottavasti olisi nyt edes parin viikon mittainen ilmiö. Ja parempi vain jos tätä jatkuisi koko kesän yli ;)

Agressiivisella kaadolla 0,65l lasin saa lähes täyteen vaahtoa, joka on varsin kestävää. Itse olut on vain aavistuksen utuista ja oljenkeltaista. Tuoksu on kristallweizenille tyypillisen vaimea, mutta tyylissään Kuohusta irtoaa ihan hyvin aromeja. Banaania ja hiivaisuutta, sekä kevyesti ruohoista humalaa.

Makukaan ei ole liian vahva edes bulkkilagerin suurkuluttan makuun, mikä ei sinänsä ole huono asia. Itse ainakin kategorisoin Kristallivehnän käyttötarkoituskeltaan samaan kuin vaaleat lageritkin, eli helposti juotaviin janojuomiin. Vehnäoluen piirteet hallitsevat tätä makua; laimeasti banaania ja vähäisesti hiivaisuutta, joiden seurana sitruksista happamuutta ja rahtunen viljaisuutta. Passelin kepeä suutuntuma, mutta ei vetinen. Hintaluokassaan erinomaista, mutta jos lähestytään kolmen euron tölkkihintaa, menevät muut vehnät ohitse. Sittenkin kyllä vihreetön olut tyylissään.

Mallaskosken Kuohu Kristallivehnä

Tuoksu 5

Ulkonäkö 3

Maku 6

Suutuntuma 3

Yleisvaikutelma 12

Yhteensä 29

Armoitettu olutarvioija Markoboy kehottaa myös maistamaan

Nokian Keisari Kellari

• Panimo: Nokian Panimo, Nokia, Suomi
• Tyyli: Kellariolut
• Numeroita: Alc 4,5%; 20 EBU, 48 EBC
• Hankittu: S-Market Ähtäri; 2,20€

Suodattamatonta lageria Nokialta varsin edukkaaseen hintaan. Kellariolut on aivan vieras tyyli minulle. Sen verta kuitenkin otin selvää, että kellariolueksi luokittelukelpoista on käytännössä mikä vain suodattamaton pohjahiivaolut. Tyylistä siis löytynee hyvinkin monenlaista edustajaa ja tämä edustaja päätyi illan ratoksi lasiini.

Kivan sameata ja tumman ruosteenpunaista, selvästi suodattamatonta olutta tämä on. Vaahto laskettuu varsin nopeasti mutta ei hälvene kokonaan. Jättää myös pitsiä. Tuoksu on makeahkon maltainen, mutta kovin vaisu. Vähän hedelmäistä häivähdystä ja hiivaleipäisyyttä. En tiedä miksi, mutta tuoksusta tulee mieleen vastikään nautittu kolmos-Karhu. Jotakin yhteistä sillä ja Keisarilla on.

Hieman tunkkainen ja leipäisen maltainen maku on myös heikohko. Ei mauton toki, mutta enemmänkin makua olisi voinut olla. Makeus poistuu kuviosta oikeastaan kokonaan, mutta sitä korvaa "kellarimainen" multaisuus tai vihanneksisuus. Hedelmäisyyttä ja katkerohumalaa on vain nimeksi maun jälkipuoliskolla, mutta niistä jää mukava jälkimaku. Hiilihappoja ei ole tuhlailtu. Ilmeisesti suodattamattomuutensa ansiosta Keisari on yllättävän täyteläistä maitokauppalageriksi.

Kellarin keisari on ihan pätevä pohjahiivaolut, mutta käyttötarkoitusta tälle on hankala keksiä. Maku on liian maanläheinen ja "raskas" että menisi kepeänä janojuomana, mutta toisaalta tukevampien oluiden tontilla tämä on turhan mauton. Ehkäpä ruokajuomana?

Nokian Keisari Kellari

Tuoksu 5

Ulkonäkö 4

Maku 5

Suutuntuma 3

Yleisvaikutelma 10

Yhteensä 27

BrewDog 5 a.m. Saint

• Panimo: BrewDog, Skotlanti
• Tyyli: Amber Ale
• Numeroita: Alc 5,0%; 30 EBU, 20 EBC
• Hankittu: Alko Ähtäri; 3,42€

Lisää BrewDogia, satuin juuri käymään Alkossa kun tätä oli tullut hyllyttettäväksi (lupaavaa kehitystä oluthyllyillä!) ja tokihan yksi pullo lähti mukaan. Amber Ale on minulle uusi tyyli mutta jo mielikuva meripihkan värisestä oluesta vaikuttaa houkuttelevalta, punainen on yleensäkin ehkä kaunein väri mitä olut saattaa säteillä. BrewDogin poikien (ja koiran) tuotokset kun ovat nyt tehneet hienon ensivaikutelman, odotan 5 a.m. Saintin alkavan rakentamaan edelleen kestävämpää vaikutelmaa. Onpa se ansainnut Olutoppaan kuukauden olut 10/2011 -tittelinkin.

Ja punaistahan olut onkin, hyvin kaunis ja syvä väri, mutta hieman vaatimaton vaahto. Kestävä kylläkin. Tuoksussa on makeaa mallasta, tummaa hedelmää, greippimäistä sitrusta ja havuja. Suorastaan punainen aromi, olisiko vielä (meri)pihkaistakin säväystä joukossa. 5 a.m. Saintia jo haistelee mielikseen.

Maku ei tarjoa enempää eikä vähempää, kuin mitä tuoksu antaa odottaa. Miellyttävän tasapainoinen karamellisen maltaan ja humaloiden kokonaisuus. Tasainen makuspektri käsittää niin makean maltaisuuden, kuin kirpeämmän sitruksisen humaloinninkin, jättäen näiden välille vielä havuisuutta/pihkaisuutta ja hedelmäisyyttä. Yksikään maku ei kuitenkaan korostu toisen yli ennen selkeämmin makeanpihkaista jälkimakua. Suutuntuma on reilun keskitäyteläinen ja pehmeä. 5 a.m. Saint on oikein herkullinen olut!

BrewDog 5 a.m. Saint

Tuoksu 7

Ulkonäkö 4

Maku 8

Suutuntuma 3

Yleisvaikutelma 14

Yhteensä 36

Fuller's London Pride

• Panimo: Fuller's, Englanti
• Tyyli: Premium Bitter/ESB
• Numeroita: Alc 4,7%
• Hankittu: S-market Ähtäri; 3,xx€

Kuparinruskeaa, kirkasta lontoolaista päällystää kohtalainen, valkoinen vaahtokukka. Hieman heikossa tuoksussa on tuntuvimmin siirappimaista makeutta ja vähemmän sitruunaisuutta sekä pähkinää. Olisiko vähän hedelmäisyyttäkin. Hieman heikoksi tämän tuoksu kyllä jää.

Maku on myös varsin vaatimaton. Pähkinäisyys erottuu kivasti makean mallaksen joukosta ja sitruksinen humalointi tasoittaa hyvin kokonaisuutta, mutta onnettoman kevyeksi jäävä suutuntuma latistaa olutta pahasti. Loppua kohden oluesta löytyy vielä vähän metallista sivumakua. Makupaletissa ei sinänsä ole vikaa, mutta sitä makua saisi olla heti tuplaten enemmän. Enempi täyteläisyys ja runsaampi maku nostaisivat tasoa reilusti, mutta tällaisenaan Fuller'sin London Pride jää kertahankinnaksi.

Fuller's London Pride

Tuoksu 6

Ulkonäkö 3

Maku 5

Suutuntuma 2

Yleisvaikutelma 11

Yhteensä 27