- Panimo: Plzenský Prazdroj (SABMiller), Tsekki
- Tyyli: Dunkler Bock
- Numeroita: Alc 7,0%; 26 EBU, 130 EBC
- Hankittu: Alko; 3,67€
Dunkler Bock? Ratebeerin perusteella kyse on tummasta bockista, lasissa taitaa olla talviolueksi sopivaa juomaa. Olutwiki kertoo myös että tumma bock on vaaleaa sukulaistaan maltaisempi, paahteisempi ja yleensä vähemmän alkoholisempi. Voltteja tässä on kuitenkin seitsemän kappaletta ja yhtä vahva vaalea lager oletettavasti taittuisi lähinnä ns. viinalageriksi, joista ei järin kaksisia makuelämyksiä ole irronnut. Raa'an alkoholin makuista (myös/etenkin kotimaista) olutta löytyy kyllä halvemmallakin, eli tummalta mestarilta toivon jotain muuta. Yleensä vahvoissa tummissa oluissa se alkoholisuus onkin pysynyt sievästi piilossa.
Alkohan puolestaan luokittelee Master Tmavýn simppelisti tummaksi lageriksi, mutta toisaalta tupla-bockin (esim. Ayinger Celebratorin) vahvaksi lageriksi. Sittenkin vaikka jälkimmäisessä on jokunen kymmenys vähemmän voltteja, ja tummuttakin vain kaksi EBU-yksikköä vähemmän? Celebrator toki on vain yksi doppelbock useammasta ja joukossa on myös yli 7-prosenttisia ja vaaleita samantyylisiä oluita. Ilmeisesti Alkon luokitus määräytyykin oluen tyylin mukaan, oluesta itsestään riippumatta, mikä ei kylläkään palvele asiakasta häävisti. Vaikka itse en kyseisiin luokituksiin juuri kiinnitäkään huomiota, olen kuitenkin tietoisesti vältellyt juuri vahvoiksi lagereiksi luokiteltuja, itselleni tuntemattomia oluita nimenomaan niille ominaisen viinamaisuuden vuoksi. Eipä tämä kuitenkaan ole ensimmäinen, tuskin viimeinenkään kerta kun kyseinen luokittelujärjestelmä vaikuttaa kovin ontuvalta. Mutta ei tämän enempää asian vierestä, siirrytään itse olueen:
Etiketti suosittelee tarjoilulämpötilaksi 10-12 celciusastetta, eli saan odotella hetken ennen kuin olut saavuttaa nauttimiskelpoisuuden. 40-wattista lämpöpalloa* vasten tarkasteltuna Master Tmavý on syvän punertavaa ja sitä kruunaa vähäinen, beige vaahtorengas. Tuoksusta löytyy makeaa karamellisuutta, paahteisuutta ja tummaa leipää. Hivenen alkoholiakin saattaa pilkahtaa, mutta se ei häiritse. Siirappisemmaksi taittuva makeus on läsnä myös maussa, paahteisuus hälvenee vaivoin aistittavaksi ja hieman kahvinaromistakin makua höystää alkoholin makeus. Yleensä kyseinen makeus ei erotu edukseen, mutta nyt se tuntuu toimivan hyvin. Melkoisen moniulotteinen olut tämä on, täytyy sanoa!
Suutuntuma kelpo täyteläinen ja hiilihappoja lähinnä nimeksi. Itse asiassa Master Tmavý muistuttaa makeahkoa stoutia/portteria, ja ainoa keksimäni ero näihin on hedelmäisyyden puute. Eipä sillä, että sitä hedelmäisyyttä jokaisesta stoutista tai portteristakaan löytyisi, mutta omien (suht vähäisten) kokemusteni mukaan se on niille ominaisempaa. Oleellinen kuitenkin on selvää, eli tsekkiläinen mestari on maistuvaa olutta, eikä ole sanottua etteikö sitä joskus toistakin pulloa ostaisi.
Tuoksu 7
Ulkonäkö 4
Maku 8
Suutuntuma 4
Yleisvaikutelma 15
Yhteensä 38
*Tunnetaan myös hehkulamppuna, jonkalaisilla toteutettu valaisuratkaisu kuitenkin saastuttaa luontoa ja kiihdyttää ilmastonlämpenemistä. Radikaalina ympäristöaktivistina (not) käytän sitten näitä lämpöpalloja ja pidän omatuntoni on puhtaana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti